Huhtikuussa 2026 toteutetun kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset ovat melko tietoisia tulevasta rahapeliuudistuksesta ja heillä on selkeät näkemykset alan sääntelystä sekä urheilun rahoituksesta. Miehistä noin 80 % ja naisista noin 54 % ovat kuulleet rahapeliuudistuksesta, jonka on tarkoitus käynnistyä 1.7.2027.
Hieman yli puolet kansalaisista pitää rahapeliyhtiöiden sponsorointia parhaana tapana tukea suomalaista urheilua, ja suurin osa suosisi uudessa järjestelmässä mallia, jossa alan verotuloja korvamerkitään suoraan urheilulle.
Tuhannen 18–65-vuotiaan suomalaisen otokseen perustuva kyselytutkimus kartoitti kansalaisten asenteita liittyen tulevaan rahapelijärjestelmän uudistukseen, urheilun rahoittamiseen ja laittoman pelaamisen torjumiseen.
Sponsorointi tai korvamerkityt tuotot vastaajien mieleen
51,2 % vastaajista pitää rahapeliyhtiöiden tarjoamaa sponsorointia parhaana tapana rahoittaa suomalaisia urheiluseuroja ja -järjestöjä. Julkisia varoja urheilun päärahoittajana kannattaa vain 19,1 prosenttia.
Jos rahapelituotot laskevat, suomalaiset toivovat rahoitukseen uudenlaisia ratkaisuja. 38,1 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että paras tapa turvata urheilun rahoitus olisi kyselyssä vaihtoehdoksi annettu malli, jossa osa kaikista rahapelituotoista ja veroista korvamerkitään nimenomaan urheilulle.
Lähes kolmasosa palaisi vanhaan malliin
Toisena rahoitusmallin vaihtoehtona kyselyssä oli paluu aiempaan malliin, jossa Veikkauksen tuotot ohjattiin suoraan urheiluun. Sitä kannattaa 29,0 prosenttia vastaajista. Vastaajista 23,5 prosenttia ei osannut ottaa kantaa rahoitusmalliin ja 9,4 prosentin mielestä jokin muu malli olisi paras.
Suomalaiset eivät näe suurta tarvetta rajoittaa sponsoroinnin näkyvyyttä. Lähes puolet (48,1 %) vastaajista on sitä mieltä, että rahapeliyhtiöiden logojen tai grafiikoiden näkyvyydelle ei pitäisi asettaa rajoituksia, jos ne sponsoroivat urheilua. Rajoituksia kannattaa vajaa kolmannes (29,7 %).
Tutkimuksen teetti rahapeliyhtiö Turtlebet yhteistyössä tutkimusyhtiö Bilendin kanssa huhtikuussa 2026. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla 1 000 henkilöä, jotka muodostivat valtakunnallisesti edustavan otoksen 18–65-vuotiaista suomalaisista. Naisia vastaajista oli 49,0 %, miehiä 50,5 % ja muunsukupuolisia 0,5 %.